Semiotiikka, mitä se on?

Tätä kysytään minulta usein ja jos kysyjä on verkossa, laitan hänelle usein linkin Youtubeen ja videoon jossa on lyhyesti reilussa parissa kymmenessä minuutissa selitetty mitä semiotiikka voi olla ja mitä kaikkea siihen liittyy. Monta kertaa tähän liittyy paljon muutakin, mutta aihe on niin laaja että tästä voisi pitää monta eri luentoa ja erilaista tarinaa.

Semiotiikka on filosofinen suuntaus joka tutkii erilaisten merkkien ja sanojen semantiikkaa eli merkkien merkitystä ja yhdistelysääntöjä ja tilannekohtaista merkitystä. Semiotiikkaan liittyy vahvasti syntaksi ja pragmatiikka eli juurikin nämä edellä mainitut asiat.

Semiotiikka jaetaan usein neljään eri pääsuuntaukseen. Empiirinen, filosofinen, lingvistinen ja kulttuurisemiotiikka ovat päämuodot. Lisäksi biosemiotiikka on se joka tutkii erilaisia semioottisia prosesseja ja organismien elämää suhteessa niiden ympäristöön.

Empiirinen semiotiikka juontuu lähinnä antiikin lääketieteeseen. Siinä lääkäri tutki sairauden eri merkkejä eli oireita ja päätteli sen jälkeen mistä sairaudesta oli mahdollisesti kyse. Kyseinen semiotiikka on edelleen käytössä, olet varmasti ollut eri oireiden takia lääkärissä.

Filosofisessa semiotiikassa on kyse ajattelijoista ja näitähän on ollut aina antiikista alkaen. Lingvistinen semiotiikalla tarkoitetaan lähinnä erilaisten merkkien elämää osana ihmisten sosiaalista elämää. Voi kuulostaa hieman oudolle, mutta ihan oikeasta suuntahaarasta on kyse kun aiheeseen oikein tutustuu.

Kulttuurisemiotiikka on ensimmäisenä ollut terminä valloillaan lähinnä löytöretkeilijöiden matkakertomuksissa. Ei fyysisesti, mutta niitä on pidetty eräänlaisina tutkielmina tapahtumista. Ja kun kaksi kulttuuria kohtaa kohtaavat myös kaksi erilaista merkkijärjestelmää. Tätä semiotiikan alaa harrastavat ajattelevat usein niin että koko kulttuuri perustuu erilaisiin merkkijärjestelmiin ja kulttuuri voidaan myös määritellä niiden avulla.

Biosemiotiikka sen sijaan on ala joka tutkii erilaisia prosesseja ja eri organismien elämää ja niiden suhdetta ympäristöön. Vallitsevan teorian mukaan kaikki tämänhetkiset elävät organismit muodostaisivat eräänlaisen semioosin eli merkkiprosessin.

Ja kyllä, olet varmasti yhtä pihalla aiheesta kuin minäkin, kun ensikertaa näitä semiotiikan eri haaroja hamuilin opetellessani näitä itsekseni. On kuitenkin totta että mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sitä paremmin nämä termit ovat hallinnassa ja sen järkevämmiksi ne ja niiden selvitykset tulevat. Kannattaakin ensin tutustua yhteen aiheeseen ja lukea aiheesta lisää vaikkapa netin syövereistä.

Kun semiotiikka tutkii sitä että miten sanat ja käsitteet ovat ajatuksina intentionaalisia eli ne kykenevät viittaamaan itsensä ulkopuolelle. Tutkiminen keskittyy lähinnä siihen mikä on kielen teoreettinen ja geneettinen selitys ja miten tämän tutkimisen avulla saadaan selko tähän kaikkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *